Koppava kloppi

Stephen Fry tunnetaan ympäri maailmaa näyttelijänä, kirjoittajana sekä monien televisio-ohjelmien juontajana. Yksityisen Fryn tuntee harva: jatkuva esilläolo ei tarkoita sitä, että todellinen ihminen välttämättä koskaan paljastaisi todellisia kasvojaan. Mutta muistelmissaan Fry kertoo kaiken. Hänen kahdessa osassa julkaistu omaelämäkertansa on uskomattoman suora ja suoraan sanottuna uskomaton. Nyt suomeksi ilmestyvässä ensimmäisessä osassa tutustutaan Stephenin perheeseen, lapsuuteen ja kouluvuosiin noin kaksikymmenvuotiaaksi asti. Fryn nuoruus oli kaikkea muuta kuin esimerkillinen: siihen kuului runsaasti valehtelua, huijaamista, vetelehtimistä, juonittelua ja varastelua, kunnes nuorukainen kolmen eri koulun päätteeksi löysi itsensä vankilasta 17-vuotiaana. Homoseksuaalisuuden tunnustaminen itselleen saati muille ei 60- ja 70-luvuilla ollut millään muotoa yksinkertaista, tuskin mahdollistakaan, ja erilaisia joukkuelajeja suosivassa koulumaailmassa kokemusta joukkoon kuulumattomuudesta korosti epäurheilullisuus ja toivoton lukutoukkamaisuus. Nuori Stephen omaksui suojakseen provokaattorin roolin ja hankki nokkelilla ja näsäviisailla heitoillaan itselleen vihollisia sekä opettajien että koulutovereiden joukosta. Vasta Cambridgen yliopistossa Fryn tunne-elämä alkoi vähä vähältä loksahtaa paikalleen. Merkittävä rooli tässä oli Hugh Lauriella, näyttelijällä ja herrasmiehellä. Hän on Fryn vanhin ja läheisin ystävä. Toveruuden ansiosta Fry havahtuu vihdoin ymmärtämään, että muilla ihmisillä on merkitystä.