Seitsemän vuotta Tiibetissä

Seitsemän vuotta Tiibetissä on itävaltalaisen vuorikiipeilijän ja seikkailijan Heinrich Harrerin omakohtainen kertomus vuosista, jotka hän vietti Tiibetissä toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Harrer pakeni brittiläisestä vankileiristä Intiasta ja saavutti lopulta Lhasaan, jossa hän tutustui nuoreen dalai-lamaan ja eli tiibetiläiseen kulttuuriin poikkeuksellisen syvällisellä tavalla. Teos on yksi tunnetuimmista Tiibetiä käsittelevistä matkakirjoista, ja se kuvaa sekä henkilökohtaista selviytymistä että häviävää kulttuuria. Tämä suomenkielinen laitos on Inkeri Hämäläisen kääntämä.

Teos sopii erinomaisesti lukijalle, jota kiehtovat seikkailu, vieraat kulttuurit ja omakohtaiset matkakertomukset. Harrerin kertomus on ainutlaatuinen historiallinen dokumentti, joka tempaisee mukaansa alusta loppuun.

Kuvaus, arvio ja avainsanat ovat tekoälyn tuottamia, eivätkä ne korvaa teoksen virallisia tietoja.