UKK:n syvä jälki

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen kuolemasta on kulunut vasta parikymmentä vuotta. Se on lyhyempi aika kuin se neljännesvuosisata, jonka aikana hän johti meitä suomalaisia kylmän sodan epävarmoissa oloissa monien kriisien kautta selvemmille vesille. Kuitenkin tana päivänä kuuluu julkisuudessa ääniä, joiden mukaan Kekkosen ajasta olisi korkea aika päästä irti. Mitä Urho Kekkosen perinnössä on sellaista, jota me EU-suomalaiset voisimme mahdollisesti käyttää hyväksemme tässä nopeasti muuttuvassa, vaikeasti jäsenneltävässä maailmassa? Olisiko siinä jotain sellaista, joka olisi valtiojohdollemme hyödyksi kehittettäessä suhteita suureen ja taas uudelleen suuremmaksi pyrkivään Venäjään? Vai ovatko UKK ja hanen perintönsä vain jokin kiusallinen painolasti, joka haittaa kansallista ajatteluamme ja ulkopolitiikkaamme pyrkiessämme vakiinnuttamaan asemaamme Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa? UKK:n syvä jälki -teoksen keskiossa on presidentti Urho Kekkosen valtiomiestyön ydinkysymys, suhde Venäjään. Se projisoidaan nykypäivän haasteisiin kuten puutullikiistaan. Kekkosen menestysstrategioina toimineet ennaltaehkäisy ja kokonaisvaltainen paneutuminen Venäjän-suhteisiin voisivat tuoda eväitä toimintamalleihin myös nykyään. Esa Seppänen tuo uutta tietoa sairaan Kekkosen viimeisistä ajoista ja analysoi herkullisesti UKK-kirjallisuutta ja Kekkosen ympärillä käytyjä tutkijataistoja.